Naapurin nainen on aina näyttänyt siltä, kuin odottaisi jotakin. Ehkä se odottaa aikaa, jolloin kartanon edustaa ei peittänyt ruohokenttä, vaan muiden patsaiden ja puiden reunustama tie. Aikaa, jolloin kartanon katolla ei ollut lautasantennia eikä pihassa mersua. Ehkä nainen toivoo ja odottaa, että yhtenä aamuna kaikki olisi kuin ennen. Silloin kun kaikki oli paremmin. Ehkä nainen toivoo, että mennyt olisikin nykyhetkeä tai tulevaa.
Tiedän tunteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti